Onko huonetilan ATEX-paineenkevennys kunnossa?

Räjähdysvaaralliseksi luokiteltu tila eli niin sanottu ATEX-tila suunnitellaan ja toteutetaan ATEX-lainsäädännön ja -standardien mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että pyritään estämään räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostuminen, laaditaan järkevät tilaluokitukset, eliminoidaan syttymislähteet ja valitaan vaatimustenmukaiset ATEX-laitteet. Varmistetaan, että asennukset ja dokumentaatio toteutetaan asianmukaisesti. Koulutetaan tilan käyttäjät ymmärtämään, miten heidän tulee ottaa ATEX huomioon työssään. Päivitetään kohteen räjähdyssuojausasiakirja.

Näin kun toimitaan, tilan räjähdysturvallisuuden osalta on tehty kaikki tarvittava… vai onko?

Ei ole. Jo ATEX-olosuhdeasetuksessa (VNa 576/2003) on säädetty työnantajan velvollisuudesta ”räjähdyksen vahingollisten vaikutusten” vähentämiseen ja ”tarvittaessa” räjähdyksen leviämisen ehkäisemiseen. 1.1.2013 alkaen tämä varautumisvelvollisuus on määritelty vielä konkreettisemmin (VNa 856/2012, 37 §): ATEX-tilan painetta on voitava keventää hallitusti. Ajatuksena siis on, että räjähdyksen seurausvaikutuksiin on joka tapauksessa varauduttava, vaikka säädetyt varautumistoimet itse räjähdyksen estämiseksi olisikin tehty.

Teknisesti vastaava paineenkevennys on ollut käytössä jo iät ja ajat mm. räjähdysvaaraa aiheuttavan pölyn käsittelyjärjestelmissä (suodattimet, kuljettimet, siilot jne.), mutta nyt siis paineenkevennysvaatimus koskee kirjaimellisesti myös huonetiloja. Käytännössä tällöin on kyse kaasupilviräjähdyksestä (Vapour Cloud Explosion) tai oikeammin humahduksesta (Deflagration), jossa maksimipaineennousu on tyypillisesti alle 10 bar. Paineennousukäyttäytyminen on aine- ja tapauskohtaista. 

Kentällä on ollut viime vuosina kasvavaa epätietoisuutta siitä, miten räjähdysvaarallisen tilan paineenkevennys voidaan käytännössä toteuttaa, joten päätimme teettää aiheesta opinnäytetyön. Juha Valkaman diplomityö ”Räjähdysvaarallisen tilan paineenkevennys” on juuri valmistunut. Hän tutki siinä kaasupilviräjähdyksen teoriaa ja kehitti paineenkevennyksen mitoitukseen liittyviä laskentamenetelmiä. 

Huonetilan paineenkevennyksessä voidaan käyttää pitkälti standardilaitteita tai tilan rakenteita. Oleellista on, että paineenkevennyksen mitoitus perustuu luotettavaan mallinnukseen tai laskelmaan ja että varaudutaan myös tilasta ulos suuntautuvan purkuliekin vaikutuksiin. Meillä on nyt Juhan kanssa tämäkin homma hanskassa, joten ollaan yhteydessä.

Krister Koivula
Johtava turvallisuusasiantuntija, Ympäristö- ja turvallisuustekniikka
Insinööritoimisto AX-LVI Oy

krister.koivula@ax.fi
p. 040 555 0911

Kuva "Rikkinäinen ikkuna" lähde: CC0 licence. Source: pixabay.com.